Palveluvalikoimalaki ja päihdehoito
– Oikeahetken lausunto STM:lle
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakia, joka määrittelee periaatteet julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluvalikoimalle. Oikeahetki riippuvuushoito antoi STM:lle lausunnon 10.12.2025 käytännön päihde- ja riippuvuustyön, perheiden arjen ja toipumiskeskeisen hoidon näkökulmasta.
Voit lukea Oikeahetken STM:lle antaman lausunnon kokonaisuudessaan täältä:
Oikeahetken lausunto palveluvalikoimalaista (PDF)
Miksi Oikeahetki antoi lausunnon?
Valmisteltava laki määrittää periaatteet, joiden varassa päätetään, millaisia palveluja julkisilla varoilla järjestetään ja millaisia ei.
Oikeahetki riippuvuushoito antoi STM:lle oman lausuntonsa, koska laki koskettaa suoraan:
päihde- ja muita riippuvuussairauksia sairastavia
heidän perheitään ja läheisiään
sekä koko sitä kenttää, jossa toipumiskeskeinen hoito on edelleen liian usein marginaalissa.
Me halusimme varmistaa, että toipumisen, raittiuden ja perheiden ääni kuuluu, kun palveluvalikoimaa määritellään.
Mitä palveluvalikoimalaki tavoittelee?
Lakiesityksessä terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolakeihin lisättäisiin periaatteet, joiden mukaan arvioidaan, mitkä palvelut ja menetelmät kuuluvat palveluvalikoimaan tai rajataan sen ulkopuolelle. Periaatteet ovat:
tarve
turvallisuus
vaikuttavuus
kustannusvaikuttavuus
yhdenvertaisuus
ihmisarvon kunnioittaminen.
Paperilla nämä ovat hyviä ja tärkeitä sanoja. Meidän näkökulmasta olennainen kysymys on, miten näitä periaatteita käytännössä sovelletaan päihde- ja riippuvuussairauksien hoidossa.
Ongelma ei ole periaatteiden puute vaan se, miten ne toteutuvat
Lausunnossamme korostamme, että päihde- ja riippuvuussairauksien hoidon kannalta moni asia on jo nyt olemassa:
subjektiivinen oikeus päihde- ja riippuvuuspalveluihin
kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset, joissa tunnistetaan mm. 12 askeleen / TSF-tyyppiset hoito-ohjelmat ja perheterapia
palveluvalikoima- ja hoitosuositukset, jotka tukevat monimuotoista hoitopalettia.
Silti arjessa näemme, että:
vain osa hoitoa tarvitsevista pääsee vaikuttavaan hoitoon
hoidon intensiteetti ja kesto jäävät usein riittämättömiksi
perhe- ja läheistyö sekä lasten tilanne jäävät liian usein sivuun
hoitoon pääsy ja hoidon sisältö riippuvat liikaa postinumerosta ja hyvinvointialueen linjauksista.
Siksi toteamme lausunnossamme, että palveluvalikoimalain ei tule kaventaa jo olemassa olevaa subjektiivista oikeutta, vaan vahvistaa sitä. Periaatteita ei saa käyttää perusteluna sille, että vaikuttavaa hoitoa jätetään järjestämättä, kun lain edellytykset palveluille täyttyvät.
Tarve, turvallisuus ja toipumisen mahdollisuus
Lakiesityksessä tarveperiaate on keskeinen. Päihde- ja riippuvuussairauksien kohdalla tarve ei toteudu sillä, että jossakin on “päihdepalvelu” listalla. Tarve toteutuu vasta, kun:
ihminen pääsee hoitoon kohtuullisessa ajassa
hoito on riittävän intensiivistä ja pitkäkestoista, jotta toipumiselle on realistinen mahdollisuus
hoito ei katkea pelkkään katkoon, yksittäisiin käynteihin tai kriisin rauhoittamiseen, vaan jatkuu suunnitelmallisena jatkohoitona
samalla huomioidaan perhe ja alaikäiset lapset.
Turvallisuus ei ole vain lääkitysturvallisuutta tai toimitilojen turvallisuutta, se on myös oikea-aikaisuutta. Pitkittyneet viiveet lisäävät sekä inhimillistä kärsimystä että raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta.
Toipumiskeskeinen hoito osaksi palveluvalikoimaa
Emme esitä, että toipumiskeskeinen, 12 askeleen viitekehykseen perustuva hoito olisi ainoa oikea tapa hoitaa päihde- ja riippuvuussairauksia. Päinvastoin: hyvä palveluvalikoima on kuin kakku, jossa on useita eri “paloja”:
lääkehoito
lyhytinterventiot
psykoterapia
avo- ja laitoskuntoutus
vertaistuki
perhetyö ja läheisryhmät
sekä toipumiskeskeiset, raittiuteen ja pelaamattomuuteen tähtäävät hoito-ohjelmat.
Yksi tämän hetken keskeisistä ongelmista on, että toipumiseen ja päihteettömyyteen/pelaamattomuuteen tähtäävä ajattelu puuttuu usein palvelutarjottimelta. Hoitoa tarjotaan haittojen vähentämisenä ja kriisien rauhoittamisena, mutta ei suunnitelmallisena toipumisprosessina.
Me näemme työssämme, että:
on olemassa suuri joukko ihmisiä, jotka haluavat toipua päihteettömiksi, pelaamattomiksi tai irti muista toiminnallisista riippuvuuksista
osa haluaa lopettaa jo heti, mutta tarvitsee siihen selkeät välineet ja riittävän intensiivisen hoidon
vielä suurempi joukko voisi motivoitua toipumiseen, jos järjestelmä ylipäätään tarjoaisi toipumista tietoisesti vaihtoehtona ja jos ammattilaiset viestisivät, että toipuminen on mahdollista.
Palveluvalikoimalain ei pitäisi ajaa toipumiskeskeistä hoitoa marginaaliin, vaan varmistaa, että se on yksi selkeä vaihtoehto muiden hoitomuotojen rinnalla.
Perheet ja lapset eivät saa jäädä näkymättömiin
Korostamme lausunnossamme, että päihde- ja riippuvuussairaus on koko perheen sairaus. Läheiset, erityisesti puolisot ja lapset, kantavat seurauksia usein pitkälle aikuisuuteen asti.
Siksi ehdotamme, että:
läheisten ja alaikäisten lasten tilanne arvioidaan järjestelmällisesti osana hoitopolkua
läheisille on tarjolla omaa hoitoa ja vertaistukea
perhe- ja läheistyö ymmärretään vaikuttavana hoitomuotona, ei lisäpalveluna, josta voidaan säästää.
Tämä on sekä ihmisarvon että kustannusten näkökulmasta järkevää: tukemalla perheitä ajoissa ehkäistään raskaampien palvelujen tarvetta tulevaisuudessa.
Emme ole huolinemme yksin
Myös päihdeasiamiestoiminta on antanut lakiesityksestä oman lausuntonsa. Siinä nostetaan esiin erityisesti se, että periaatteiden sisällöt ovat jo pitkälti olemassa nykyisessä lainsäädännössä ja että uuden sääntelyn lisäarvo ja yhteisvaikutukset muun lainsäädännön kanssa on arvioitava huolellisesti.
Jaamme huolen siitä, että:
tarveperiaatetta ei saa käyttää rajaamaan hoitoon pääsyä
taloudelliset tavoitteet eivät saa ohittaa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
valtakunnallinen ohjaus ja valvonta ovat välttämättömiä, jotta periaatteet eivät jää yleisiksi iskulauseiksi tai johda kohtuuttomiin tilanteisiin.
Päihdeasiamiestoiminnan lausunto tukee sitä, mitä me näemme kentällä: päätösten seuraukset näkyvät lopulta ihmisten ja perheiden arjessa.
Lue lisää
“Kaikki voivat toipua, emme voi tietää kuka toipuu.”
Lopulta lausuntomme tiivistyy ajatukseen, jonka Anne-Marie Ward (Faces and Voices of Recovery UK) on sanoittanut:
“Everyone can recover. Not everyone will recover.
But we don’t know who will.
So we must give everyone every chance to recover.”
Palveluvalikoimalain pitäisi käytännössä tarkoittaa juuri tätä.
Että järjestelmä ei etukäteen valitse voittajia ja häviäjiä, vaan tarjoaa jokaiselle aidon mahdollisuuden toipua.
Lait ja periaatteet ovat tärkeitä. Vielä tärkeämpää on se, mitä ne tarkoittavat ihmisille, perheille ja lapsille arjessa.
Kirjoittajasta: Riitta Koivula on perhe- ja riippuvuusterapeutti (YET), sairaanhoitaja ja Oikeahetki riippuvuushoidon perustaja. Hän on tehnyt toipumiskeskeistä päihde- ja läheistyötä yli 13 vuoden ajan ja yhdistää työssään ammatillisen asiantuntemuksen, oman läheiskokemuksen sekä 12 askeleen viitekehykseen pohjautuvan intensiivisen avohoidon. Riitalle on erityisen tärkeää, että päihdesairautta sairastavan lisäksi myös läheiset ja lapset tulevat nähdyiksi ja saavat apua ajoissa.
