Riippuvuushoidon vaikuttavuus, tavoitteet, sisällöt ja hinnat Suomessa

Riippuvuushoitojen vaikuttavuudesta tiedetään paljon, mutta Suomessa hinnat, tavoitteet ja hoitojen vaikuttavuus ovat hämärän peitossa. Ilman läpinäkyvyyttä emme voi väittää säästävämme, emmekä myöskään varmistaa, että asiakkaan edun ja tarpeen mukainen hoito toteutuu. Tässä kirjoituksessa avataan, mitä tutkimus sanoo, mitä hoitoa julkinen ja yksityinen tarjoavat, mitä ne maksavat  ja miksi kustannusten, tavoitteiden, vaikuttavuuden / hoidon tulostennäkyväksi tekeminen on välttämätöntä.

1) Mitä vaikuttavuudesta tiedetään? (Suomi & maailma)

Viestiydin: vaikuttavuus = selkeä hoitotavoite + mitattava muutos + seuranta.

Kansainvälinen tutkimus osoittaa selkeästi, että systemaattinen varhainen hoito, pitkä jatkumo ja yhteisöllinen tuki parantavat sekä raittiutta että elämänlaatua:

• Cochrane-katsaus (2020): Twelve-Step Facilitation (TSF) -malli tuottaa vähintään yhtä hyviä tai parempia tuloksia kuin kognitiiviset menetelmät – erityisesti pitkäaikaisseurannassa.

• Project MATCH / Recovery Research Institute: parhaat tulokset saavutetaan, kun hoito linkittyy jatkohoitoon ja vertaistukeen.

Suomessa tieto on pirstaleista. THL:n ja STM:n raportit mittaavat pääasiassa haittoja, kuolleisuutta ja palvelujen käyttöä. Niissä ei mitata toipumista, toimintakykyä, raittiutta, läheisten hyvinvointia tai työhön/opintoihin palaamista.
(Ks. THL 2022: Päihdepalvelujen tila)

Viralliset suositukset ovat silti selkeät:

💬 “Meillä on kansalliset suositukset, mutta ei kansallista tahtoa noudattaa niitä.”

Johtopäätös:
Ilman selkeää tavoitetta, rakennetta ja seurantaa mikään hoito ei ole vaikuttavaa. Se on vain toimintaa. Suositusten seuranta on tärkeää vaikuttavuuden ja säästöjen aikaan saamiseksi. Miten nämä toimivat käytännössä?

2) Mitä hoitoa on tarjolla – ja kenelle?

Viestiydin: ei ole yhtä asiakasryhmää eikä yhtä oikeaa hoitoa. Mikä sopii yhdelle ei sovi kaikille.

THL mukaan palvelun tulee vastata asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen, ei organisaation rakenteeseen.
Kaikilla ei ole sairaalatasoisen vieroituksen tarvetta, mutta on vahva psyykkinen ja sosiaalinen tarve muuttaa suuntaa.
Siksi on oltava vaihtoehtoja, ei vain yhtä mallia. 

Miksi tällä on väliä? (esimerkkitilanne)

Esimerkki: 41-vuotias kahden lapsen äiti hakee apua, kun puolison juominen on riistäytynyt, työkyky heikkenee ja koti muuttuu turvattomaksi.
Julkisella puolella hänet ohjataan ensin  “tilanteen seurantaan” / todetaan, että puoliso pitäisi saada hoitoon, äidille ei tarjota mitään apua/ vähätellään tilannetta ei tartuta ja lopulta kriisivaiheessa perhe päätyy lastensuojelun, päivystyksen ja sairauslomien piiriin kustannukset kasvavat, mutta kukaan ei aloita varsinaista hoitoa. 

Vaihtoehtoinen polku: Perheen koko tilanne tulee heti nähdyksi, sama perhe saa heti hoidon, jossa se alkaa esimerkiksi äidin voimavaroja vahvistamalla ja omalla hoidolla. Perheen päihderiippuvainen että läheiset otetaan mukaan, perheterapeuttiseen työskentelyyn. Työkyky palautuu, lapset pysyvät kotona, eikä järjestelmään synny kalliita päällekkäisiä palveluja.

Sama ongelma. Eri hoitoviive. Täysin eri lopputulos ihmiselle, perheelle ja järjestelmälle.

3)  Mitä laki velvoittaa?

Suomessa päihde- ja riippuvuushoitoa ei ohjaa pelkkä suositus vaan sitova lainsäädäntö.
Lait velvoittavat, että hoito perustuu asiakkaan tarpeeseen, ei palvelurakenteeseen, eikä sitä saa viivästyttää hallinnollisin perustein.

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

✅ Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

• hoitomuoto ei saa perustua hallinnolliseen päätökseen vaan asiakkaan etuun ja tarpeeseen

• vaihtoehtoiset hoitomuodot on tuotava asiakkaalle näkyviin

• hoitoa ei saa viivästyttää hallinnollisista tai taloudellisista syistä

• läheisillä on oikeus hoitoon

“Laki ei velvoita tarjoamaan yhtä hoitomallia, vaan palvelua, joka vastaa asiakkaan ja perheen todellista tarvetta. Valinnan rajaaminen hallinnollisista syistä ei ole lain mukaista eikä yhteiskunnallisesti kestävää. toimintaa. ”

• “Virkasuhteessa olevan ammattihenkilön kuuluu laissa säädetyn toimivaltansa mukaisesti sekä sosiaalihuollon asiakkaan palvelutarpeeseen perustuen itsenäisesti harkita, myönnetäänkö asiakkaalle hänen hakemansa palvelu tai tukitoimenpide, ja tehdä harkintavaltansa mukainen päätös asiassa. Asiakasohjausryhmän tai vastaavan ryhmän kannanotto asiakkaalle myönnettävistä palveluista tai tukitoimenpiteistä ei sido työntekijää, jonka virkavastuulle kuuluu harkinta yksittäisen asiakkaan asiassa.” AVI tiedote 080925

🔎 Ydinviesti päättäjille

Lainsäädäntö ei tunne mallia, jossa hyvinvointialue voi todeta:

“Tätä me tarjoamme – muuta ei ole.”

Päinvastoin:
Laki velvoittaa monimuotoiseen, tarpeeseen perustuvaan ja vaihtoehtoja sisältävään hoitoon.
Jos vaihtoehtoja ei tarjota, ongelma ei ole asiakkaassa vaan järjestelmässä.

4) Hinnat ja läpinäkyvyys – missä mennään?

Suomessa julkisen sektorin riippuvuushoidon todelliset hinnat eivät ole julkisia tai helposti saatavilla: 

⛔ ei hintaa per hoitopäivä
⛔ ei hintaa per asiakasvuosi
⛔ ei näkyvää kustannusrakennetta
⛔ ei seurattuja tuloksia

Perustelu: “hintaa on vaikea laskea, koska meillä on tämä järjestämisvastuu”. Maalaisjärjellä ajatellen juuri tästä syystä hinta pitääkin pystyä laskemaan, koska käytetään julkisia verovaroja ja koska hyvinvointialueet kamppailevat taloudellisten haasteiden kanssa. 
On vaikea uskoa, että hinnan laskeminen olisi mahdotonta saatikka tarpeetonta. Onko kyse siitä, että sitä ei varsinaisesti ole koskaan tarvinnut tai haluttu laskea?

Vertailu: toipumiskeskeinen yksityinen hoito

✅ hinta julkinen
✅ sisältö kuvattu
✅ jatkumo määritelty
✅ tulokset mitattu

💬 “Jos yksityinen pystyy kertomaan hinnan, sisällön ja tulokset, julkisen on pystyttävä samaan.”

5) Riippuvuushoitojen vertailu: tavoite, kesto, sisältö, hinta ja seuranta

Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten eri hoitomuodot tyypillisesti eroavat toisistaan tavoitteen, keston, sisällön, hinnan ja seurannan osalta. Tiedot ovat esimerkinomaisia ja perustuvat julkisiin lähteisiin sekä yleisesti ilmoitettuihin hintahaarukoihin. Vertailun tarkoitus on lisätä läpinäkyvyyttä – ei asettaa toimijoita vastakkain.

Huom: Taulukko on esimerkinomainen. Läpinäkyvyyden kannalta jokaisessa hoitomuodossa tulisi tuoda julkisesti ja asiakkaille näkyviin tavoite, sisältö, hinta ja seurantatulos. 

6) Säästääkö tämä? Vai onko kyse “flush-to-toilet -järjestelmästä”?

Jos järjestelmä ei tiedä:

• mitä hoito maksaa

• mitä hoito tavoittelee

• mitä hoito tuottaa

Se ei säästä mitään. Se vain kuluttaa rahaa.

💬 “Säästöjä ei synny, jos toipumista ei tapahdu.  Raha valuu viemäriin.”

Varhainen, toipumiskeskeinen hoito vähentää:

✅ päivystys- ja osastokustannuksia
✅ työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä
✅ perhekriisien ja lastensuojelun kustannuksia

Tämä tiedetään, eikä silti tehdä.

7) Mitä pitäisi tehdä nyt? (päätöksenteon taso)

✅ Pakollinen yksikköhinta kaikille julkisille hoidoille
✅ Hoidon tavoite kirjattava asiakkaalle 
✅ Tulokset julkaistava vähintään 6–12–24 kk seurannalla
✅ Perhe mukaan oletuksena, ei poikkeuksena
✅ Maksusitoumukset palautettava hoidon väyläksi.

8) Esimerkki: Oikeahetki (Etelä-Pohjanmaa)

📊 Vaikuttavuus- ja asiakastulokset 2018–2024

Hoidon toteutuminen
• 79 % hoidon aloittaneista käy ohjelman loppuun (2024)

Raittius 2 vuoden kohdalla
• 100 % hoidon loppuun käyneistä raittius säilyy ja toipuminen edistyy toisen vuoden  seurannassa
(vuodet 2021, 2022, 2023)

Asiakaskokemus (THL:n valtakunnallinen palaute)
⭐ Koin hoidon hyödylliseksi – 4,90 / 5
⭐ Sain toivoa tulevaisuuteen – 4,97 / 5
⭐ Läheisten huomiointi – 5 / 5
⭐ Nettosuositteluindeksi – 97,5 %

(Lähteet: THL asiakaspalaute 2024, Oikeahetki seuranta 2021–2024)

• Menetelmä: 12-askeleen ammatillinen intensiivinen avohoito (TSF), toipumiskeskeinen, perheterapeuttinen työote, perhe mukana.

• Kesto: 6 viikon intensiivijakso + 11 kk ohjattu jatkumo (78 ohjattua käyntiä) + 2 vuoden aikana seurantakäynnit kolmen kuukauden välein.

• Hinta: 5 250 € / 2 vuotta

• Miksi toimii: Tavoite selkeä; päihteettömyys, pelaamattomuus, riippuvuuden aiheuttaman käyttäytymisen loppuminen, tunne-elämän raitistuminen, varhainen ja nopea pääsy ja hoidon aloitus, ammatillinen ohjaus, ohjaajien 12askeleen osaaminen, yhteisöllisyys, kohtaaminen, vertaistuki, pitkä jatkumo, koko perhe mukana.