Viikonloppujuomisesta ahdistukseen – “Kaikki näytti normaalilta”

Join vain viikonloppuisin. Pitkään uskottelin itselleni, että kaikki oli hallinnassa – olin yrittäjä, pyöritin omaa yritystäni ja hoidin arjen velvollisuudet. Ulospäin kaikki näytti normaalilta.

Mutta sisälläni kasvoi hiljainen ahdistus. Viikonloput kuluivat juoden ja sunnuntait toipuessa – sekä fyysisesti että henkisesti. Häpeä ja tyhjyyden tunne kasvoivat viikko viikolta.

Käännekohta: Yksi puhelu muutti kaiken

Kaikki muuttui 18.5.2024. Olin saavuttanut pisteen, jossa ymmärsin, että en enää halunnut elää näin. Soitin Oikeaan Hetkeen Kauhajoelle ja sain puhelimeen Riitan.

Se yksi puhelu oli alku muutokselle. Riitta kuunteli minua ymmärtävästi ja sain paikan intensiiviryhmästä heti. Tunsin, että minua ei enää tuomittu – vaan autettiin.

Uusi alku Oikeahetkessä: Tunteiden kohtaamista ja toivoa

Oikeahetkessä aloin rakentaa uutta elämää. Opin ymmärtämään, miksi turvauduin alkoholiin ja miten voin kohdata vaikeita tunteita muuten kuin juomalla.

Sain vertaistukea ja ammattilaisten apua – ja ennen kaikkea toivoa.

Läheisviikonloppu avasi ymmärrystä – “Se ei ollut vain huonoa käytöstä”

Intensiivijakson loppupuolella oli läheisviikonloppu, johon kutsuin läheiseni mukaan Kauhajoelle.

Tuo viikonloppu oli merkittävä meille kaikille. Se auttoi heitä ymmärtämään, että kyse ei ollut vain huonosta käytöksestä tai tahdon puutteesta – vaan sairaudesta, jonka nimi on riippuvuus.

Yhdessä opimme paremmin ymmärtämään toisiamme ja sitä, mitä toipuminen todella tarkoittaa. Se toi meidät lähemmäs toisiamme.

Jatkohoito: Tyyneyttä, vertaistukea ja ymmärrystä

Läheisviikonlopun jälkeen aloitin jatkohoidon, joka on jatkunut tähän päivään asti.

Tärkeimmät asiat jatkohoidossa ovat olleet vertaistuki, avoimet keskustelut riippuvuudesta sekä kannustavat ja ammattitaitoiset ohjaajat.

Oma jatkohoitojaksoni on sujunut hyvin. Jokaisen käynnin jälkeen olo on ollut rauhallinen – tyyneys ja kiitollisuus ovat vallanneet mielen.

Olen saanut jatkohoidosta voimavaroja arkeen ja syventävää ymmärrystä itseäni ja toipumistani kohtaan.

Raitis elämä: Läsnäoloa, selkeyttä ja merkitystä

Tänään elämäni on paljon parempaa. Olen jälleen läsnä läheisilleni ja lapsilleni – aidosti ja kokonaan.

Yrittäjänä voin nyt hoitaa yritykseni asioita selkein ajatuksin, vastuullisesti ja rauhallisesti. Raittius on tuonut elämääni rauhan, rehellisyyden ja merkityksen.

Yksi suurimmista lahjoista on se, että saan olla mukana lapsenlapseni elämässä. Nautin jokaisesta hetkestä hänen kanssaan – selvin päin, aidosti läsnä.

Olen valmiina silloin kun hän tarvitsee minua. Se on tunne, jota en vaihtaisi mihinkään muuhun.

Toipuminen on matka – ei päätepiste

Toipuminen ei ole päätepiste, vaan jatkuva matka. Mutta nyt kuljen sitä selvin päin, katse eteenpäin ja sydän avoimena.

Kiitän sydämestäni kaikkia vertaisiani, koko Oikeahetken henkilökuntaa sekä erityisesti läheisiäni, jotka ovat olleet tukenani tällä matkalla.

Ilman teitä en olisi tässä.

– Ari